Suomestako datakeskusten Eldorado?

Datakeskukset voivat vahvistaa Suomen kilpailukykyä, houkutella uusia teknologiayrityksiä, nopeuttaa uusiutuvan energian kasvua ja kasvattaa hukkalämmön hyödyntämistä. Asiantuntija-arvioiden mukaan datakeskusinvestointien kokonaispotentiaali on jopa 30 miljardia euroa, mikä koostuu itse investoinneista, rakentamisesta, operoinnista, ekosysteemin hyödyistä ja muista kerrannaisvaikutuksista. [1] Tosin todennäköisesti vain osa hankkeista päätyy toteutukseen asti.

Suuri datakeskus työllistää suoraan 100 – 300 henkilöä. Välillisesti uusien työpaikkojen määrä on moninkertainen, erityisesti rakentamisvaiheessa. Konsultti- ja suunnittelualan asiantuntijoiden näkökulmasta katsottuna datakeskusten työllistävä vaikutus on erittäin tervetullutta. Datakeskushankkeiden määrän ja koon kasvaessa ammattitaitoisten insinöörien, IT-asiantuntijoiden ja operatiivisten ammattilaisten kysyntä kasvaa. Tähän kysyntään haluamme mielihyvin vastata!

Datakeskusinvestointien onnistumisen edellytyksissä painottuvat sijoituspaikka, riittävä tonttitila, sähkön ja jäähdytyksen saatavuus, datayhteydet ja mahdollisuus kytkeytyä kaukolämpöverkkoon. Kasvava kysyntä ja kilpailu voivat vaikeuttaa tonttimaan saatavuutta ja nostaa kustannuksia, jolloin hankekehittäjän hyvät suhteet paikallishallintoon ja valmiita tontteja tarjoaviin yrityksiin korostuvat. Kasvukeskusten ulkopuolelle suunnitelluissa hankkeissa rakentamisen ja operoinnin aikaisen pätevän työvoiman ja paikallispalveluiden saatavuus voi olla haasteellisempaa. Kumppaneiden paikallisuus korostuu, mikä sopii erinomaisesti Rejlersille.

Kustannusten optimointi suorituskyvystä ja luotettavuudesta tinkimättä edellyttää onnistuneita suunnitteluvalintoja.  Esimerkiksi modulaariset ratkaisut voivat nopeuttaa toteutusta, jolloin on kuitenkin pystyttävä säilyttämään joustavuus teknologisia päivityksiä varten. Uuden energiatehokkaan älykkään infrastruktuurin rakentaminen onkin saanut datakeskusoperaattorit ja energia-alan solmimaan innovatiivisia kumppanuuksia. Me Rejlersissä olemme avoimia yhteistyölle ja strategisille kumppanuuksille kestävän datainfrastruktuurin luomisessa ja operoinnissa.

Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa. Kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa, tuotannon säätelymahdollisuus kapenee. Sääriippuvan sähköntuotannon vaihteluihin sopeutuminen edellyttää kulutusjoustoa ja energiavarastoja, kuten esimerkiksi pumppuvoimaloita, akkuja ja lämpövarastoja. Jossain määrin datakeskuksetkin varavoimajärjestelmineen voivat osallistua energian varastointiin ja sähköverkon vakauttamiseen. [2]

Älykkäät datakeskukset voivat aktivoida akkuihin varastoitua energiaa tai siirtää viivettä kestäviä tehtäviä muilla aikavyöhykkeillä sijaitseviin laitoksiin, kun aurinkoenergian tuotanto laskee yöllä tai tuulisuus vähenee. Toisaalta suurilla datakeskuksilla voisi olla kiinnostusta osallistua kysyntäjousto-ohjelmiin: tilapäisesti vähentää energiankulutustaan tai siirtyä varavirtalähteisiin kysyntähuippujen tai verkon häiriötilanteiden aikana, jos jousto huomioidaan esimerkiksi sähkön hinnassa. [3]

Tekoäly ja suurteholaskenta vaativat yhä enemmän prosessointitehoa, jolloin väistämättä datakeskusten tarve kasvaa. Toteutuksessa etusijalla ovat energiatehokkuus, skaalautuvuus ja kestävyys, jolloin kumppanuuksissa ja sijoituspaikkavalinnoissa korostuvat uusiutuva tai puhdas energia ja verkon luotettavuus. Pitkäaikaiset uusiutuvan energian sähkönhankintasopimukset (PPA) parantavat operointikustannusten ennustettavuutta ja modulaariset rakennusmenetelmät voivat vähentää pääomakustannuksia.

Uusissa datakeskuksissa ollaan siirtymässä ilmajäähdytyksestä tehokkaampiin hybridi- ja nestejäähdytysratkaisuihin tai innovatiivisiin sirutason jäähdytykseen ja suljettuihin kiertoihin. [4] Hiilijalanjälkeä voi vähentää myös lämmön talteenotolla. Pohjoismaissa toimivat datakeskukset erottuvat jo nyt edukseen energiatehokkuudessa, veden kulutuksessa, uusiutuvan energian osuudessa ja hukkalämmön hyödyntämisessä. [5]

Rejlersin asiantuntijoilla on valmiudet ja kokemusta tukea datakeskushankkeita niiden koko elinkaaren ajan – aina varhaisesta vaiheesta käytönaikaiseen operointiin ja huoltotoimintoihin. Palvelumme kattavat projektin kaikki vaiheet: varmistamme datakeskuksen toimivuuden ja turvallisuuden koko hankkeen alusta käyttöiän loppuun saakka.

Meiltä saa kokeneet asiantuntijat – at your service!

[1] FDCA, EK ja Ramboll, Datakeskustoimialan potentiaali Suomessa, 2025
[2] Ember, Grids for data centers, ambitious grid planning can win Europe’s AI race, 2025
[3] World Bank, Advancing cloud and data infrastructure markets, 2024
[4] KPMG, Disrupting data centre design, 2024
[5] EU, Assessment of the energy performance and sustainability of data centres in EU, 2025

Kirjoittaja TkT Marita Niemelä johtaa Rejlersin Sustainable Energy Solutions -toimialaa. Hänellä on laaja tekniikan, liiketoiminnan ja tieteen tausta sekä yli 30 vuoden kokemus energiasektorista ja prosessiteollisuudesta.

Kirjoittaja Mika Kuusisto johtaa Rejlersillä Verkot-liiketoimintayksikköä. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus sähkö- ja televerkoista sekä laite- ja järjestelmätoimittajan roolissa että verkkourakointiliiketoiminnasta.