Kuvassa Rejlersin Kuvassa Rejlersin toimialajohtaja Marita Niemelä.

Investointien satumaa, Suomi!

Artikkeli

Puhdas siirtymä tarjoaa Suomen kilpailuetuihin tukeutuvia kasvumahdollisuuksia. Hankkeita onkin valmisteilla tusinoittain; kolmen kärjessä on merituulivoima, maatuulivoima ja datakeskukset. Investointipäätökseen edenneissä hankkeissa kärkipaikkaa pitävät nyt datakeskukset, kun taas keskeytetyissä korostuu vety. Datakeskusten kysyntää kirittää tekoäly, ja puhtaan vedyn valmistusta jarruttaa alhainen kysyntä ja korkea hinta. Suomessa näiden energiaintensiivisten hankkeiden kilpailukykyä ja onnistumista tukee kohtuuhintainen vähäpäästöinen sähkö.

Artikkeli 11.6.2026

Kilpailuedut vetävät investointeja

Energiamurros ja puhdas siirtymä luovat kasvua ja tukevat teollisuuden uudistumista. Olemme yksimielisiä Suomen kilpailueduista: vähäpäästöinen sähkö, hyvä sähköverkko, sopivat olosuhteet uusiutuvan energian kasvulle, biogeeninen hiilidioksidi ja energiamurroksessa tarvittavia mineraaleja luonnonvarana. Näiden perusedellytysten lisäksi Suomessa on myös vahva teknologia-, prosessiteollisuus- ja kemianteollisuusosaaminen ja kyvykästä koulutettua työvoimaa.

Kilpailuetujensa ansiosta Suomi kiinnostaa sekä datakeskustoimijoita että perinteisen, runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden investoijia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kaikkia sähköintensiivisiä investointeja tulisi tarkastella samoin kriteerein osana talouden kokonaismuutosta, datasuvereniteettia ja sähköistymistä.[i] Paljon sähköä käyttävien investointien sijoituspaikan valinnassa auttaa sujuva yhteistyö Fingridin, kuntien ja eri sidosryhmien kanssa, jolloin sähköverkon paikallinen kapasiteetti, hukkalämmön käyttö ja muut synergiaedut tulee varmistettua. Erityisesti kasvukeskusten ulkopuolelle investoinnit voivat paikallisesti tuoda merkittävästi uutta elinvoimaa ja piristää aluetaloutta.

Vety on vapautta

Kestävän energiamurroksen ja teollisuuden vähähiilisyyden edistäminen edellyttää monialaista yhteistyötä. Erityisesti vedyn tuotannon, varastoinnin ja käytön synkronointi on massiivinen kansallinen ja kansainvälinen haaste. Vetytalouden kasvu edellyttää fyysisen infrastruktuurin lisäksi arvoketjujen yhteensovittamista, markkinamekanismien toimivuutta ja luotettavaa päätöksentekoa yli sektorirajojen. Skaalautuminen on yhteensovitettava, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Jakeluvelvoitteet kasvattavat kysyntää nopeasti vuoden 2035 jälkeen esimerkiksi lentoliikenteessä ja teollisuudessa. [ii]

Suomessa kymmenkunta vetyhanketta on kuitenkin viime vuosina keskeytetty ja muutama hankekehittäjä on luopunut suunnitelmistaan, esimerkiksi Flexens, eTehdas ja Liquid Wind. Euroopan tasollakaan markkinan kehitys ei ole tavoitteiden mukainen ja useita projekteja on peruttu.[iii] Toukokuussa myös Topsoe ilmoitti uudistavansa P-t-X liiketoimintansa. Käytännössä kyse on merkittävistä kustannusleikkauksista, alaskirjauksista ja Tanskassa sijaitsevan elektrolyyseritehtaan (SOEC) sulkemisesta toistaiseksi. Juurisyynä Topsoe mainitsi odotettua hitaamman puhtaan vedyn markkinoiden kehityksen.

Puhtaus maksaa

Eurooppalaisen vetymarkkinan perustaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Uusiutuva vety on edelleen jopa neljä kertaa kalliimpaa kuin perinteisesti maakaasusta tuotettu vety. Tosin maakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. Suomi oli vertailussa edullisin, ~4,5 euroa/kg, kun hinta-arviossa käytettiin verkkosähköä ja teknologiana alkalielektrolyyseriä. ⁱⁱⁱ Silti tässä kaikkein suotuisimmassakin tapauksessa puhtaan vedyn hinta on yli kaksinkertainen maakaasusta valmistettuun vetyyn verrattuna (~ 2 euroa/kg). Tulevaisuudennäkymä on epävarma: teknologiakehityksen ja skaalauksen odotetaan pienentävän kustannuksia, mutta toisaalta RFNBO:n mukaisuus, energia- ja infrainvestoinnit sekä kuljetus, varastointi ja mahdolliset tullit voivat kasvattaa kustannuksia.

Puhtaan vedyn tuotantokustannus on väistämättä sidoksissa vaihtelevan uusiutuvan sähkön hintaan. Siksi osa hankekehittäjistä suunnittelee vedyn tuotantoa erityisesti silloin, kun sää on hyvin aurinkoinen tai tuulinen ja sähkön hinta on alhainen tai jopa negatiivinen. Ajoittainen tuotanto ei kuitenkaan käy hyvin yksiin jatkuvatoimisen teollisuuden tarpeiden kanssa, jolloin vetyä joudutaan varastoimaan, mikä lisää kustannuksia. Vaihtelevan uusiutuvan sähkön ja puhtaan vedyn valmistuksen, kuljetuksen ja varastoinnin kytkentä teollisen tuotannon tarpeisiin ja kannattavuustavoitteisiin on vielä ratkaisematta.

Kestäviä ratkaisuita, luotettavasti

Teollisuuden vähähiiliset ratkaisut ovat Rejlersin strategian ytimessä. Tarjoamme vetytalouden edistämiseen laaja-alaisen osaamiseemme hankkeiden koko elinkaarelle varhaisesta neuvonannosta suunnitteluun ja kokonaisvaltaiseen toteutukseen. Paikallisena yhtiönä tunnemme myös lainsäädännön ja lupaprosessit; toimimme tehokkaasti viranomaisten, kuntien ja teknisten kumppanien kanssa. Voimme tukea myös kuulemisissa ja sidosryhmätyössä, jolloin hankkeen sosiaalinen hyväksyttävyys paranee.

Haluamme omalta osaltamme varmistaa, että Suomi säilyy myös jatkossa maailman onnellisimpana maana, jonne uudet investoinnit ovat tuoneet kasvua ja hyvinvointia. Olemme mukana toteuttamassa puhtaampaa huomista, jossa hyvinvointi kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Tervetuloa juttelemaan kanssamme Vetyareenan Vetytorille keskiviikkona 24.6.!