Elinkaariajattelu vahvistuu rakennusalalla – energiatehokkuudesta kilpailuetua

Energiatehokkuutta sääntelevä EPBD-direktiivi (Energy Performance of Buildings Directive) astui EU-tasolla voimaan vuonna 2024 ja sen kansallinen toimeenpano Suomessa etenee vuoden 2026 aikana. Muutokset alkavat näkyä suomalaisissa uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa vuoden 2026 aikana.

Direktiivi laajentaa energiatehokkuusajattelua rakennusalalla. Energiaratkaisuja ei tarkastella enää vain käytön aikaisen energiankulutuksen näkökulmasta, vaan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki eli rakentamisen ympäristövaikutukset on laskettava koko elinkaaren ajalta. Tiedot ympäristövaikutusten arvioinnista lisätään jatkossa energiatodistukseen.

Rakennushankkeiden suunnitteluun vaikuttavat myös ilmastoselvitystä ja materiaalituoteluetteloa koskevat vaatimukset, jotka tulivat voimaan vuoden alussa. Nämä linkittyvät vahvasti EPBD:n toimeenpanoon, ja vaikuttavat samoihin suunnitteluratkaisuihin. Rakennushankkeissa korostuukin nyt kokonaisoptimointi.

Direktiivi tuo mukanaan kaksi uutta rakennusten energialuokkaa: A0 ja A+. A0 tarkoittaa päästötöntä rakennusta, ja rakentamislupa edellyttää jatkossa tätä luokkaa. A+ tarkoittaa puolestaan rakennusta, jonka energiankäyttö on vähintään 20 prosenttia A0-rakennusta pienempi. Lisäksi massiivipuisille eli hirsi- tai CLT-rakennuksille tulee oma, erillinen luokituksensa.

Luokituksella on jatkossa entistä suurempi merkitys. Energialuokka voi vaikuttaa esimerkiksi rakennusluvan saamiseen tai rakennushankkeen rahoitukseen ja sen ehtoihin. Lisäksi sillä voi olla merkitystä sijoittajien kiinnostuksen tai kiinteistön jälleenmyyntiarvon kannalta.

Markkina ohjaa kehitystä nopeasti. Suuret rakennusliikkeet ja institutionaaliset sijoittajat ovat jo hereillä muutoksessa, mutta erityisesti pientalohankkeissa tietoisuus on vielä puutteellista.

EPBD lisää paikallisen energiatuotannon roolia rakennushankkeissa. Aurinkosähköjärjestelmä tai muun uusiutuvan energian tuotantojärjestelmä tulee pakolliseksi uudisrakennuksissa. Uusiutuvan energian määrä täytyy myös ilmoittaa osana energiatehokkuuden arviointia.

Rakennusmateriaalien päästövaikutukset näkyvät selvemmin rakennushankkeiden hankintapäätöksissä. Rakennustuotteiden ympäristöselosteista eli EPD-dokumenteista (Environmental Product Declaration) tulee tuotevalmistajille kilpailuetu. Jos dokumentaatio puuttuu, laskennassa käytetään kansallisia keskiarvoja, jotka voivat olla todellisia päästöjä huomattavasti korkeammat.

Myös korjausrakentamiseen kehitetään uusia ohjauskeinoja. Energiatodistus päivitetään jatkossa peruskorjausten yhteydessä ja käyttöön otetaan peruskorjauspassi. Kiinteistön omistaja ohjataan energianeuvontaan, jos rakennuksen energialuokka on C tai sitä heikompi. Tavoitteena on nostaa nykyinen rakennuskanta vähintään C-luokkaan ja pienentää olemassa olevien kiinteistöjen päästöjä sekä energiakulutusta.

Rakennushankkeissa energiatehokkuuteen havahdutaan edelleen usein liian myöhään. Tämä voi johtaa tarpeeseen muuttaa suunnitteluratkaisuja jälkikäteen, mikä näkyy hankkeen kustannuksissa. Myös lupaprosessi voi viivästyä tai pahimmillaan estyä, jos selvityksissä on puutteita.

Rakennushankkeiden tilaajille viesti on selvä: energia- ja elinkaarikonsultti kannattaa ottaa mukaan heti hankkeen alussa. Näin varmistetaan, että suunnitteluratkaisut vastaavat vaatimuksia alusta alkaen eivätkä vähähiilisyyttä koskevat raja-arvot ylity. Parhaat tulokset saavutetaan, kun energia-, elinkaari- ja ympäristökonsultointi toteutetaan yhtenä kokonaisuutena.

On selvää, että uudet vaatimukset nostavat rakennushankkeiden investointikustannuksia, mutta vaikutusten tarkastelussa huomio kääntyy nyt vahvasti elinkaaritehokkuuteen.

Tehokkaat energiaratkaisut vähentävät käyttökustannuksia elinkaaren aikana merkittävästi. Samalla päästöt vähenevät ja rakennusten laatu sekä käyttökestävyys paranee. Kyse on kustannusten ohella muun muassa vastuullisuudesta, rahoituskelpoisuudesta ja kiinteistöjen markkina-arvosta, siis tulevaisuuden kilpailuedusta.

Kirjoittaja Ville Alho toimii yksikön päällikkönä Rejlersin energia- ja elinkaarikonsultoinnissa.